perjantai 24. helmikuuta 2012

Paikallistuntemuksen hankintaa

Elokuvissa käynti on edullista Rouenissa. Lippu maksaa alle 26 vuotiailta n. 4e. Ensimmäinen leffakokemukseni teki kyllä vaikutuksen, sillä isossa salissa oli vain kolme ihmistä. Juonen seuraaminenkin onnistui tekstityksen ansiosta (ja myönnettäköön, että toisella kertaa kävin katsomassa englanninkielisen elokuvan).

Labrassa saatiin oma projekti käyntiin tällä viikolla. Rotat punnitaan kolmesti viikossa ja niiden yleiskuntoa tarkkaillaan. Kerran viikossa suoritetaan injektiot fibroosin aiheuttamiseksi. Rotat nukutetaan injektioiden ajaksi. Tutkimuksemme ensimmäinen uhrikin aiheutui jo, sillä yksi rotista ei koskaan herännyt nukutuksesta. Kovin paljon täällä ei ole tekemistä, mutta olen ihan tyytyväinen tilanteeseen, sillä ranskalaisten tyyli hoitaa asioita ei oikein vakuuta tehokkuudellaan, ainakaan näin sivustakatsojan silmin. Jos minun pitäisi oikeasti tehdä jotain, uskon että tilanteeseen voisi turhautua jossain vaiheessa. Vietän kuitenkin päivät labrassa, mistä saan hyvän rytmin päiviin ja tulee tehtyä jotain hyödyllistä. Muihin vaihto-opiskelijoihin verrattuna tämä järjestely vaikuttaa oikein toimivalta, sillä minä pääsen kosketuksiin ranskalaisten kanssa, mikä ei kursseilla ole kuulemani mukaan kovin helppoa.

Pois kaupungista. La France.



Vaihtoon lähdettiin toki myös, jotta pääsisi tutustumaan Ranskaan.
Niinpä harrastimme lähiseutumatkailua matkustamalla bussilla läheiseen pikkukylään Ry:hyn ja vierailemalla nukkekotia muistuttavassa linnassa, Chateau de Martainvillessä.

Näkymä Ry:n kylään hautausmaalta


Salon du thé


Ranskassa matkustaminen talviaikaan vaatii tutustumista kohteisiin etukäteen, sillä juuri mikään paikka ei ole auki, kun turistikausi ei ole käynnissä. Esimerkiksi Ry:ssä on Madame Bovaryn museo, mutta se ei ole auki tähän aikaan vuodesta.



Päätimme kuitenkin vierailla Ry:ssä. Itse jopa asun kirjailija Gustave Flaubertin mukaan nimetyssä rakennuksessa täällä Mont-Saint Aignanin kampuksella. Bussimatka sinänsä oli jo hieno kokemus maalaismaisemineen. Alun perin aioimme kulkea bussilla Rouen-Ry-Chateau, mutta päädyimme kävelemään matkan kylästä linnaan.

Siis kävellen Ry:stä Martainvillen linnaan.


3 km Martainvilleen...
... mutta onko ranskalaisiin liikennekyltteihin luottamista

Tadaa! Linna löytyi kuin löytyikin.


Ongelmia omatoimimatkallamme koitui vasta paluumatkan koittaessa, sillä emme tienneet missä linnalta Roueniin lähtevä bussipysäkki sijaitsee. Onneksi bussikuski oli sama kuin aamulla (olimme ainoat matkustajat bussissa aamulla) ja nappasi meidät kyytiin tien vierestä.

Lopuksi hyödyllisiä käytännön vinkkejä Rouenissa elämiseen. Ranskalaisen pankkitilin avaus tapahtuu passin ja CROUS:lta saadun asumisvakuutuksen avulla. Vastineeksi saa valtavan kasan papereita allekirjoitettavaksi. Tilin avaus on ilmaista ja vaaditaan CAF:n tekemisessä. CAF on ranskalainen asumistuen vastine, jota maksetaan myös vaihtareille. Tuki lasketaan suoraan vuokraan CROUS:n toimesta. Myöskään takuuvuokraa ei palauteta, jollei omista ranskalaista pankkitiliä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti