Lähtötunnelmat napapiirillä

Näistä maisemista siirrytään Keski-Eurooppaan

Ja kyllä, kuvassa näkyvät jäljet ovat poron jättämät

Alkusanat

Tämän blogin tarkoituksena on välittää kokemuksiani rajan takaa tutuilleni ja tyydyttää Jyväskylän yliopiston kansainvälisten palveluiden toiveet vaihtoraportin osalta. Kyseessä on siis solu- ja molekyylibiologian opiskelijan vaihto Rouenissa Ranskassa kevätlukukauden 2012 aikana. Koen velvollisuudekseni ilmoittaa heti alkuun, etten ole ennen kirjoittanut blogia, enkä oikein muista seurata muidenkaan blogeja, joten tuotokseni voivat olla tällä saralla melko epäortodoksisia. Yritän kuitenkin ottaa huomioon myös mahdolliset tulevat vaihtoonlähtijät ja kirjoittaa myös käytännön asioista Ranskassa.

Vaihtoni alkaa helmikuun alusta ja kestää kesäkuun loppuun. Koska ranskan kielen tasoni on arvoitus jopa itselleni, päätimme yliopiston kv-vastaavan kanssa, että minulle soveltuu parhaiten laboratoriotyöskentely. Olen päässyt mukaan tutkimusryhmään, jossa tutkitaan ravinnosta saatavien monityydyttymättömien rasvahappojen suhteen vaikutusta kroonisten suolistotulehdusten syntyyn rottakokeiden avulla. Arvelen, etteivät edes minulle nimetyt vastuuhenkilöt tiedä vielä, mitä tulen varsinaisesti tekemään vaihtoni aikana, mutta eiköhän asia selvene kun pääsen paikanpäälle.

Olen ollut paljon yhteydessä Roueniin eri henkilöihin sähköpostin välityksellä. Majoitus järjestyi helposti, mutta sen vastaanottamiseksi vaaditut dokumentit aiheuttivatkin sitten enemmän töitä. Väliin rouenista oltiin yhteydessä isääni (luonnollisesti ranskan kielellä) ja isäni lähetti vastauksensa vastaavasti suomeksi. Jotenkin en jaksanut edes yllättyä siitä, että ranskalaiset olettavat koko perheen puhuvan ranskaa, kun tytär on lähdössä vaihtoon. Lisäksi, vaikka en tiedä paljoakaan labratyöskentelystäni Ranskassa, työtilojen piti sijaita lähellä majoitustani. Googlemapsin mukaan matkaa karttuu viisi kilometriä. Kaikki on tietenkin suhteellista.

Harrastan miekkailua ja olen kiinnostunut harjoittelemaan vaihtoni aikana, joten otin yhteyttä löytämääni Rouenilaiseen seuraan. Minut toivotettiin tervetulleeksi treeneihin, mutta samalla varoitettiin kaupungin toisen seuran valmennusmenetelmistä. Jännityksellä odotan mitä Rouenin miekkailupiireissä tuleman pitää.

Sen pitemmittä puheitta tervetuloa seuraamaan kokemuksiani Ranskassa!

p.s. Tähän loppuun en voi olla päivittelemättä näitä arjen ihmeellisyyksiä. Tänään vuorossa kampaamot. Mie en voi ymmärtää kuinka ihminen voi olla niin eri aallonpituudella kampaajien kanssa kuin allekirjoittanut itse. Joka kerta, kun käyn kampaajalla minulle on täysi arvoitus minkä näköisenä kävelen ulos liikkeestä. Myönnettäköön, että tällä kertaa menin valittamaan, että edellisellä kerralla tukka oli jätetty liian pitkäksi niskasta (kyseessä tosin eri kampaaja). Tämä kampaaja suorittikin tehtävänsä perusteellisesti, joten nyt ei ole tukkaa, mistä valittaa :D