Ranskan kevät

Täytyy sanoa, että kevät on oikea aika viettää vaihtonsa Ranskassa. Viikonlopun ajan lämpötilat huitelivat parissakymmennessä lämpöasteessa, aurinko paistaa ja kukat kukkivat. Erityisen hienoja ovat kukkivat puut, joita täällä näkyy runsaasti. Aamulla saa herätä linnunlauluun ja päivisin teranssit ovat täynnä väkeä. Tämä nyt lohdutukseksi kaikille sinne loskan ja jään keskelle, että kyllä se kevät on tulossa sinne pohjoiseenkin.

Maisemia Seinen varrelta Rouenissa.

Satama-aluetta.

Silta.

No, myönnettäköön että tällaiset olot ovat kuulemma poikkeukselliset täällä Normandiassa näin maaliskuussa.

Ranskalaisissa kaupungeissa näyttää olevan paljon puistoalueita, jotka pääsevät varmaan oikeuksiinsa kunhan lehdet puhkeavat. Tosin täällä Mont-Saint Aignanissa on aivan käsittämättömän upea lenkkipolku pienen metsän keskellä (ainoa haittapuoli siis on että reitit eivät ole kovin pitkiä). Pimeällä lenkkipolulle kannata mennä. Sitäkin piti tietenkin kerran kokeilla ennen kuin uskoin, ettei siellä erota puunjuuria kuopista pimeällä. En kuitenkaan myönnä kompuroineeni.

Haasteita tarjoavat ala- ja ylämäet.

Mun "leikkipaikka", läheinen lenkkipolku.

Pariisi lehtiä odotellessa.

Labrassa pärjää yllättävän hyvin mun kielitaidolla. Väittäisin, että ranskankielisiä kahvipöytäkeskusteluja on vaikeampi seurata kuin selitystä siitä, miten jokin koe suoritetaan laboratoriossa. Tosin kyllä mulle saa useampaan kertaan selittää monet asiat. Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata rottien ruumiinavausta ranskaksi selitettynä. En ole aivan varma tiedänkö suomeksikaan siihen liittyvää sanastoa kovin syvällisesti.

Lisäksi huomaan vieläkin tämän tästä kiiruhtavani jonkun perässä käytävää edestakaisin tietämättä tarkkaan sitä, mitä olemme tekemässä. Niissä tilanteissa naureskelen aina itsekseni ja tähän asti minullekin on lopulta selvinnyt mikä on homman nimi. Sitä kiirettä ja edestakaisin juoksentelua en sitten olekaan niin vakuuttavasti osannut itselleni selittää, mutta onhan tässä vielä yli puolet vaihdosta jäljellä.

Lepääviä nurmikoita Pariisissa. Ranskalaisten hektinen elämä näkyy puistoissakin..

Olen myös havainnut, että ranskalaiset selittävät mielellään asioita omasta kielestään ja kulttuuristaan, kun niistä kysyy.

Ihan näin virallisesti ei tarvitse kysymyksiä esittää. Kuninkaan neuvotteluhuone Versaillesissa.